Elävä ikoni

Käyttäjän Harri Skaren kuva
To, 4.4.2019 -- Harri Skaren

Pääsiäinen on käsillä. Vanhat kirkkokunnat nousevat paaston kautta kohti kirkkovuoden suurinta juhlaa. Kenties mekin elämme tänä keväänä seurakunnassamme pääsiäistä hiukan tavallista voimakkaammin, valmistautuessamme Peset Pois -pääsiäismusikaaliin.

Musikaali on vapaaehtoisvoimin toteutettava, useampia taiteenlajeja yhdistävä pyrkimyksemme esittää pääsiäisen tarina ajallemme merkityksellisellä ja taidokkaalla tavalla. Minun tehtäväni on esittää lavalla Jeesusta. Ajattelen rooliani suurena kunniana, vaikka monia vapaaehtoisia tähän roolin ei ollut tälläkään kertaa. Ehkäpä tähän on syynsä, sillä myös minua on koko kevään vaivannut tunne alamittaisuudesta. Vapahtajan saappaat ovat kovin isot täytettäviksi - edes reilun tunnin ajaksi seurakuntamme lavalla.

Olen kevään mittaan yrittänyt tarkastella Jeesuksen elämää tuoreesti, ja jos mahdollista, vielä syvemmin kuin ennen. Tätähän Kristityn elämä toki on jatkuvasti, joten voisi sanoa, että olen valmistautunut rooliin jo yli kymmenen vuotta. Vaikka Jeesus on jatkuvasti läsnä puheissamme, lauluissamme sekä lupauksensa mukaisesti Hengessään keskellämme, on hän kuitenkin myös mysteeri. Hän on Jumalan salaisuus, jonka tuntemiseen meidät on vihitty, mutta jota emme kuitenkaan voi ammentaa tyhjiin.

Olen kuunnellut evankeliumeja äänikirjoina ja lukenut Philip Yanceyn "Tuntematon Jeesus" opuksen. Olen miettinyt Jeesuksen elämäntapaa. Olen miettinyt kuinka hän elämänsä loppuvaiheilla vaelsi omaisuudettomana, lähes kodittomana maankiertäjänä. Omilla kävelyretkilläni olen pohtinut, mikä tarve ajoi hänet niin usein vetäytymään yksinäisyyteen. Olen myös huomannut että toisin kuin me, hän ei suinkaan vältellyt konflikteja. Hän ei tehnyt ihmisten oloa mukavaksi, vaikka rakastikin heitä. Hän kutsui seuraamaan, luvaten palkinnoksi yltäkylläisen elämän ja sijan Taivasten valtakunnassa - kuitenkin hänen omansa joutuivat kärsimään ja jopa kuolemaan hänen nimensä tähden. En tiedä onko kenenkään ihmisen mahdollista elää, aivan niinkuin Hän eli. Häntä pidättämään lähetetyt miehetkin todistivat: “Yksikään ihminen ei ikinä ole puhunut puhunut sillä tavoin kuin Hän (Joh 7:46)”. “Profetoimisemme ja tietämisemme (1.Kor 13:9)” on näet edelleen kovin vajavaista...

Vaikka yritän painautua Jeesuksen lähelle, minusta tuntuu että olen silti kaukana hänestä. Se että esitän häntä lavalla, tuntuu lähes absurdilta. Näytöksen aikana ristillä roikkuessani mietin omia syntejäni, joiden ansiosta minä ansaitsisin kuoleman. Kuinka voisin lopulta samaistua Häneen, “joka ei synnistä tiennyt, mutta jonka Jumala minun tähteni teki synniksi (2. Kor. 5: 21)”? Kuitenkin minut, niin kuin sinutkin on luotu Jumalan kuvaksi. Kristus on Iankaikkisen, näkymättömän Jumalan ikoni (eikōn = kuva, kreikaksi) - kuvaten hänen ominaisuuksiaan. Kenties minä voin tarjota itseni muutamaksi hetkeksi Jeesuksen ikoniksi, yrittäen luottaa siihen että kaikki säröni ja heikkouteni mahtuvat hänen haavojensa suojiin.

Tästähän meidän elämässämme on laajemminkin kyse. Voi kun Kristus saisi yhä enemmän muotoa meissä, niin että maailma voisi nähdä meissä Hänen kasvonsa! Saakoon myös hänen armonsa antaa meille rohkeutta, silloin kuin tietoisuus omasta alamittaisuudesta saattaisi pysäyttää etenemisemme. Mennään rohkeasti kohti pääsiäistä ja sen yli, sillä voitto on jo saatu!

Lisätietoja pääsiäismusikaalista: www.pesetpois.fi