Usko ainoastaan

Käyttäjän Anke Savolainen kuva
To, 11.7.2019 -- Anke Savolainen

Olen mieheni kanssa toiminut seurakuntamme rukouskoordinaattorina jo jonkin aikaa.  Kammiorukous, esirukous, rukouspalvelu, ihan kaikenlainen rukous on sytyttänyt ja kiinnostanut siitä lähtien, kun  tulin uskoon, joten kun tehtävää tarjottiin, se tuntui oikealta ja luontevalta. Tehtävässä toimiminen on kuitenkin nostanut esiin riittämättömyyden tunteen. Olenko riittävän antautunut rukoilija, olenko riittävän lähellä Jeesusta, olenko tarpeeksi hyvä uskova?

Tällaiset kysymykset painoivat välillä niin, että veivät ilon palvelutehtävästä. Eikä ihme: arviointi ja mittaaminen voi olla tuhoisaa luovuudelle ja sisäiselle motivaatiolle. Lisäksi meidän ihmisten mittarit ovat yleensä vääriä.

Huomasin, että olen kokenut itseni riittämättömäksi jo kauan ennen tätä tehtävää.  Osittain se  kuuluu kilvoitteluun. Koska en riitä, tarvitsen Jeesusta. Mutta kun ne omat mittarit eivät toimi. Ne kysyvät olenko evankelioinut riittävästi tai esirukoillut riittävän paljon läheisteni pelastumisen puolesta. Onko Herrani ollut minulle tarpeeksi rakas?

Riittämättömyyden tunteesta kärsi moni Raamatun henkilö, esimerkiksi Gideon epäili tulevansa väärästä suvusta ja pelkäsi ihmisiä (Tuom. 6:15 ja 6:27). Pietarin sanat (1. Piet. 7-9) kuitenkin auttoivat  tällä kertaa. Pietari rakasti Herraa kiihkeästi, mutta mokaili. Varmasti hän tuskaili riittämättömyyden kanssa. Ehkä juuri siksi Pietarista myöhemmin tuli niin armollinen.

Edellä mainitussa tekstissä Pietari toteaa: ”Kultakin koetellaan tulessa, ja onhan teidän uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta. Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa.” Meidän uskostamme. Se riittää. Tämä jae sai katsomaan itseäni ihan toisin silmin.

Koettelemusten keskellä olen saanut säilyttää uskoni. Kiitollisuus ja ilo siitä vapauttaa vähitellen yritelmistä olla parempi uskova. Pyhittyminen , kasvaminen ja palveleminen nousevat silloin armon eivätkä vaatimusten pohjalta. Uskon Jeesukseen, kaikkien pimeiden laaksojen ja ahtaiden aikojen jälkeenkin.