Happamasta makeaa

Käyttäjän Anke Savolainen kuva
To, 9.7.2020 -- Anke Savolainen

 

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Vanhassa sadussa kettu haluaisi kovasti saada puusta pihlajanmarjoja, muttei yrittämisestä huolimatta yletä niihin. Niinpä kettu kääntää niille selkänsä, ja toteaa marjojen olevankin happamia.

Samanlaisen reaktion voi meissä aiheuttaa unelmiemme tavoittelu. Meillä kristityillä on  unelmia ja haaveita siinä missä muillakin, ja samalla tavalla jotkin niistä toteutuvat ja joistakin joudumme luopumaan. Joskus haaveemme ovat niin voimakkaita, että ne tuntuvat olevan osa identiteettiämme tai vaikuttavat niin tärkeiltä ja Jumalan asettamilta, että niiden tavoittelusta tulee elämämme päämäärä. Ihminen on usein myös kuin tarinan kettu: jos emme saa haluamaamme silloin kuin haluaisimme, päätämme, ettemme sitä oikeastaan tarvitsekaan.

Omassa elämässäni olen tunnistanut kolmenlaisia unelmia. On unelmia, jotka Jumala on asettanut sisimpääni ja joista olen itsekin haaveillut. Sitten on sellaisia Jumalan herättämiä ajatuksia, jotka aluksi saattavat vaikuttaa vaikeilta ja epämiellyttäviltäkin, mutta ajan myötä,  ja ajatuksen realisoiduttua,  ne onkin ollut helppo ottaa vastaan. Kolmanneksi on niitä unelmia, joista on pitänyt luopua. Luopuminen on voinut tehdä todella kipeää, mutta yleensä jälkikäteen on voinut huokaista helpotuksesta. Herra on tuntenut minut paremmin kuin minä itse.

Jumalan asettamat ja herättämät unelmat aiheuttavat myös päänvaivaa. Jostain syystä ne vain eivät putoa valmiina syliimme helposti ja mukavasti, silloin, kun tahtoisimme. 

Jumalan suunnitelman löytäminen ja siinä kulkeminen on varmasti tärkeimpiä asioita kristityn elämässä. Mikä voi olla ihmeellisempää pienelle ihmiselle kuin olla osa Luojansa iankaikkista tahtoa? Arjessa tämä elämämme tarkoitus usein hämärtyy, ja Herran kanssa yhdessä jaetut haaveet unohtuvat.  Kun aika kuluu, ja meidän näkökulmastamme haaveemme toteutuminen on jo lähes mahdotonta, tekee mieli todeta koko asia happamaksi ja sulkea siltä sydämensä. Tunnetuimpana Raamatusta löytyvänä esimerkkinä tästä ovat Saara ja Abraham; odotuksen aika ja Jumalan lupausten täyttyminen tuntui olevan ohi ja luovuttaminen oli lähellä.

Mitä unelmista sitten pitäisi oikein ajatella? Itse olen huomannut, että ne haaveet, jotka voimakkaasti tuntuvat Jumalan sisimpääni asettamilta, ja joihin ehkä olen saanut monia vahvistuksia, ovat myös ankarimmin koeteltuja. Kovin koetus on ollut aika. Jos tavoittelusta huolimatta unelmaa ei tunnu juuri silloin saavuttavan, uskon, että tärkeintä on suostua odottamaan. Toivon säilyttävä odottaminen saa aikaan jotain meissä itsessämme. Oma roolimme unelman toteutumisessa asettuu kohdalleen, kun hyväksymme Jumalan ajat ja mahdollisuudet.

Mutta muutakin hyvää tapahtuu odottaessa Jumalan aikoja.  Jumala ei anna meidän odottaa vain kouliakseen meistä oikeanlaisia, vaan Hän haluaa antaa lapsilleen parasta. Jumalan lupaukset, joiden on annettu kypsyä määrätty aikansa, maistuvatkin makoisalta. 

Turun Helluntaiseurakunta
Puistokatu 6b
20100 TURKU

Toimisto avoinna
ma, ti ja to 10-13, ke 11-13. Perjantaisin suljettu.
Toimistomme palvelee puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Asiakasvastaanotto on suljettu toistaiseksi.

Tilinumerot
Seurakuntatili
FI72 5711 5810 0004 46
Viitenumero 90010
MobilePay 23930

Lähetystili
FI08 5711 5810 0006 28
Viitenumero 90023

Rakennus- ja kunnossapitotili
FI15 5711 5850 0141 66
Viitenumero 90094
MobilePay 63470