Blogit

Minulla oli kouluaikoina monia mahtavia opettajia. Heistä yhden muisto piirtyi vahvasti mieleeni oikaistessani suojatien sivua viistosti toiselle puolelle katua. Puolalan yhteislyseon matikan maestro Matti Paalumäkihän se takanani Puutarhakadulla suojatien kohdalla ohjeisti oppilastaan pilke silmäkulmassa: ’Soile, älä tee hypotenuusaa!’ Tuo on taatusti ainoa asia, jonka muistan lukion geometrian tunneilta: suorakulmaisen kolmion pisin sivu on nimeltään hypotenuusa.

Pietari koki elämässään suuren elämänmuutoksen tai jopa mylleryksen tuon kolmen vuoden aikana, jonka hän vietti Jeesuksen kanssa. Hän oli perus duunari, kalastaja - josta tuli yksi kristinuskon historian tärkeimpiä henkilöitä. Hänellä ei ollut hajuakaan siitä mihin hän ryhtyi, kun hän ensi kertaa tapasi Jeesuksen. Mutta pian hän oli täysin vakuuttunut siitä, että Jeesus oli Jumalan poika, luvattu messias, jonka puolesta hän oli valmis uhraamaan koko elämänsä.

Palvelen tällä hetkellä työssä joka ei vaadi suuria henkisiä ponnistuksia. Kroppa pysyy liikkeessä, kädet toimivat ja kuulokkeet korvissa pitävät mielen virkeänä. Työpäivien, viikkojen ja kuukausien aikana ehtii halutessaan kuuntelemaan melkoisen määrän äänikirjoja, podcasteja ja musiikkia. Myönnettäköön, että en aina ole täysissä valmiuksissa small talkkiin, mutta kun satunnaisella lähimmäisellakin on yleensä kuulokkeet korvilla, niin paine rikkoa hiljaisuutta ei kasva kovin suureksi edes hississä. 

Sain hiljattain etuoikeutetun tilaisuuden käydä erittäin mielenkiintoisen keskustelun erään seurakuntamme kiinalaisen ryhmän johtajan kanssa, joka matkustaa aina Helsingistä kokouksiimme.

Keskustelimme pandemian aiheuttamien rajoitusten vaikutuksesta läsnäoloon ja eri ryhmien integroitumisesta seurakunnan yhteyteen.

Se on levähdyspaikka kiireisen ja monimutkaisen elämän keskellä.
Se on rauhallinen poukama, jossa tuuli on lempeä ja muut äänet ovat hiljenneet.
Sen lehdillä tuoksuu taivas.

Se on punavalkoraidallinen pelastusrengas, joka heitetään hukkuvalle ahdistusten, pelkojen ja itsesyytösten raivoisasti myrskyävällä merellä. Se nostaa kuohuista ja tuo lähelle Hänet, joka vaientaa vaahtopäät.
Sen äärellä tuntuu rauha.

Herätys. Jokaisen Pyhän Hengen kosketusta joskus kokeneen kristityn sydämessä liikahtaa jokin, kun kuulee tuon sanan. Yhdelle se tuo mieleen muistoja vuosikymmenten takaa, toiselle innostusta lähteä rukoilemaan ja kolmannelle sanatonta kaipuuta, että Jumala vielä toimisi omassa elämässä voimallisella tavalla. Yhteistä kaikille on tietoisuus siitä, että herätys on Jumalan työtä, joka ei synny päivittämällä seurakunnan strategiaa tai muokkaamalla tiloja viihtyisimmiksi. Kuitenkin tiedämme, että herätys vaatii myös meiltä jotain.

Ihmiset antavat Raamatulle hyvin erilaisia merkityksiä. Joillekin Raamattu saattaa olla pelkkä historiallinen, omaa aikaansa kuvaava teos ja toisille kirja satuhahmosta. Meille kristityille Raamattu on Jumalan sanaa: ilmoitus Jumalan suunnitelmasta ja luomistyöstä. Se on tarkoitettu oppaaksi kristityn elämään sekä arjen keskelle virkistäväksi ja uskoa elävöittäväksi hengelliseksi ravinnoksi.

Luin Hesekielin kirjaa 47. luvun kohdalta. Olinhan lukenut sen monta kertaa jo aiemmin, mutta sillä kerralla

Jumala on luonut ympärillemme monia ilmiöitä, jotka viestittävät uuden alun mahdollisuudesta. Jokainen uusi päivä kutsuu korjaamaan eilisiä virheitä ja elämään tänään viisaammin. Jokainen uusi viikko on vielä kirjoittamaton seitsemän päivä jakso, jonka sisältöä alamme maanantaiaamuna rakentaa. Jokainen uusi kuukausi sulkee edellisen kuukauden oven ja avaa näkymät seuraavaan. Jokainen vuodenvaihde on aivan erityinen tapahtuma, jossa voimme kiittää Jumalaa kaikesta hyvästä, mitä olemme menneen vuoden aikana saanet kokea.

Yllä olevan otsakkeen kirjoitin muistiin jo syyskuussa, kun mietin joulukuun tulevaa blogikirjoitustani. Itse asiassa se sopii otsikoksi erittäin hyvin, vaikka sisältö on eri kuin tuolloin ajattelin.

Olen lukenut joulukuun alusta Raamattu-sovelluksesta suunnitelmaa nimeltä ’Iloa maailmaasi! Lähtölaskenta jouluun’. Se on vienyt pohtimaan asioiden tärkeysjärjestystä upealla tavalla, ilmaissut Jumalan ääretöntä rakkautta ihmisiä kohtaan antamalla oman Poikansa syntyä ihmiseksi meidän keskuuteemme täyttämään Hänen aikojen alusta olleen suunnitelmansa.